Maailman safiireista 80% on peräisin pienkaivoksilta. Safiirien epäkohtia tarkastellaan tutkimuksissa muiden jalokivien kaivuun rinnalla, sillä ongelmat ovat samat. 40 miljoonaa ihmistä työskenteli pienimuotoisilla jalokivikaivoksilla vuonna 2017. 150 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia pienkaivostoiminnasta 80:ssä globaalin etelän maassa. Pienkaivoksia toimii eri puolilla maailmaa, lähinnä Etelä-Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa, Oseaniassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.

SOSIAALISET VAIKUTUKSET 

70-80% pienimuotoisista jalokivikaivoksista toimii epävirallisesti. Epävirallisuus aiheuttaa merkittäviä terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskejä sekä altistaa sosiaalisille konflikteille ja ihmisoikeusloukkauksille, esimerkiksi lapsityövoiman ja naisten oikeuksien osalta. Epävirallisuus sulkee suurimman osan kaivajista ja heidän yhteisöistään köyhyyden kierteeseen ja jättää heidät lain suojan ja tuen ulkopuolelle.  

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Jalokivikaivokset aiheuttavat merkittävää ympäristötuhoa. Epävirallisuuden myötä toiminta on sääntelemätöntä, joten välittömät vaikutukset ympäristölle ovat usein suuret. Suurimpia kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöongelmia ovat metsäkadot, elinympäristöjen tuhoutuminen ja sen aiheuttama uhka luonnon monimuotoisuudelle, eroosio ja maaperän köyhtyminen. Toiminnan taustalta löytyy korruptiota, köyhyyttä ja lakien puutteellista täytäntöönpanoa.

Tuhoisiin ympäristövaikutuksiin on kuitenkin paikoin herätty ja esimerkiksi Madagaskarissa toimii paikallisia yhteisöjä, jotka entisöivät hylättyjä kaivosalueita kasvattamalla puita. Madagaskar on saanut lempinimekseen ’kahdeksas manner’, sillä sen luonnon monimuotoisuus on kolmanneksi korkein maailmassa. Lähes 80% sen lajeista ei elä missään muualla. Madagaskar ja sitä ympäröivät saaret ovat myös ainoa paikka planeetalla, jossa asuu villejä lemureja eli makeja, yhteensä 113 lajia. Lähes jokainen niistä on uhanalainen.

JALOKIVIEN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUTKIJAYHTEISÖ

Kätkökoru seuraa alan ajantasaista tietoa ja kehitystä löytääkseen yhä vastuullisempia vaihtoehtoja korumateriaaleiksi. Jalokivien eettisten ja ekologisten ongelmien eteen työskentelevä tutkijayhteisö ylläpitää Jalokivien ja kestävän kehityksen tietokeskusta. Keskuksen tarkoituksena on tuottaa ja avartaa tietoutta värillisten jalokivien toimitusketjusta kaivoksista markkinoille sekä edistää alan panostusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimusyhteisöön kuuluu Delawaren yliopisto (Yhdysvallat), Queenslandin yliopiston (Australia) ja Lausannen yliopiston (Sveitsi), ja sitä tukee Tiffany & Co. -säätiö. Tutkimusyhteisö tekee yhteistyötä myös museoiden, jalokivikaivostyöläisten, gemologien, jälleenmyyjien, koruvalmistajien, ruohonjuuritason organisaatioiden sekä kehitysvirastojen kanssa.